5 vinkkiä somekuviin

Hienojen kännykkäkameroiden myötä kuvauksen harrastaminen on kasvanut räjähdysmäisesti. Kännykkäkuvat toimivat myös yritysten somekanavissa, kun pitää saada nopeasti päivitettyä kivoja tilanteita muun muassa Facebookiin ja Instagramiin.

Tässä blogissa saat viisi Studio P.S.V:n helppoa vinkkiä siihen, miten valokuvata hieman parempia kuvia someen. Tällä kertaa vinkit kohdistuvat erityisesti työelämään, mutta ehkä saat niistä apua myös muuhun somettamiseen.

Usein sanotaan, että tärkeintä on tehdä päivityksiä someen – tärkeintä ei ole kuvien laatu. Tämäkin on totta, eikä nopeasti vaihtuvassa uutisvirrassa kannatakaan liikaa hifistellä.

Toisaalta kannattaa muistaa, että kuvilla luodaan mielikuvia. Jos firman tai esim. yhdistyksen somekanavan kuvat ovat pääsääntöisesti tunkkaisia ja kovin amatöörimäisiä, sama leima pakkaa tarttumaan koko siihen organisaatioon, josta kuvat kertovat.

Näillä yksinkertaisilla vinkeillä teet kännykällä kuvaten somekuvista helposti ainakin himpun verran siistimpiä ja kiinnostavampia.

Osa kuvista on lainattu luvan kanssa somesta, osa on omiamme. Viimeistä lukuunottamatta kuvat on kuvattu kännykällä.

1. Valo on valokuvan tärkein elementti – tarkista valon suunta

Pääsääntöisesti myötävalo latistaa, sivulta tuleva valo tuo paremmin kohteen muodot esille. Vastavalo on usein tehokas, mutta varomattomasti käytettynä se aiheuttaa ongelmia. Pimeässä et saa aikaan siistejä kuvia, joskin uusimmissa puhelimissa alkaa olla jo paremmat ominaisuudet hämäräkuvaamiseen.

Esimerkkikuvissa on henkilöitä erilaisissa tilanteissa. Samat valosäännöt soveltuvat myös, kun kuvaat vaikkapa esillepanoja myymälässä.

alivalottunut_kaukaa
Lainakuva 1: Henkilöt on kuvattu pimeän huoneen pimeässä nurkassa. Oikealla kuvan ulkopuolella on infonäyttö, josta tulee hieman valoa kännykkäkameraan, mutta valo ei osu henkilöihin. Siksi kuva on kovin rakeinen ja tunkkainen. Ratkaisuna parempaan kuvaan on a) käyttää salamaa tai b) pyytää henkilöitä siirtymään infonäytön eteen siten, että näyttö jää edelleen henkilöiden sivustaan ja valo osuu henkilöihin. Kolmas vaihtoehto olisi lavastaa kättely myöhemmin uudelleen valoisammassa paikassa, esim. ikkunan vieressä. En suosittelisi tällaisen kuvan julkaisemista.
Tässä on kuvattu vastaava kättelytilanne siten, henkilöihin osuu videotykin valo. Kirkas valkokangas jää sivuun. Kuva liittyy myös vinkkiin 2: mene lähelle. Henkilöt tulevat kuvassa huomattavasti paremmin esille, kun kuvaaja viitsii mennä riittävän lähelle.
Tässä on kuvattu vastaava kättelytilanne siten, henkilöihin osuu videotykin valo. Kirkas valkokangas jää sivuun. Kuva liittyy myös vinkkiin 2: mene lähelle. Henkilöt tulevat kuvassa huomattavasti paremmin esille, kun kuvaaja malttaa mennä riittävän lähelle.
valo_ikkuna
Tässä poseeraa kolme henkilöä, jotka käteltiin juuri päättyneessä kokouksessa ryhmän uusiksi jäseniksi valkokankaan edessä. Koska kättelykuvat eivät olisi kirkasta valkokangasta vasten onnistuneet, pyysin henkilöitä tilaisuuden päätteeksi erikseen ryhmäkuvaan ikkunan ääreen. Ikkunasta tulevassa valossa henkilöt erottuvat kuvassa pääasiana. Huomaathan myös, miten läheltä kuva otettiin. Tämä otos on yksi viidestä – loput menivät roskiin. Etenkin ihmisiä kuvatessa kuvaa aina useampi otos; ihmisen ilmeet muuttuvat sekunnin murto-osassa.
valo_ylhaalla
Usein, kun haetaan valoa kuvaan, ihmiset asettuvat katossa olevan loistelampun alle – koska muuta valoa ei ole. Ylhäältä tuleva valo ei sovi kenellekään, eikä tee oikeutta näillekään palkituille yrittäjille. Ylävalo jättää silmät pimentoon ja korostaa juonteita. Lisäsalama parantaisi lopputulosta, mutta hyvä meininki pelastaa tässä tapauksessa paljon, ja paras valo osuu kuitenkin illan päätähteen. Mutta jos vain mahdollista, kuvaa ihmiset jossakin muussa kuin kattovalossa.

2. Käytä jalkojasi – mene lähelle

Tyypillisesti tilanteita esimerkiksi yleisötilaisuuksissa kuvataan siltä paikalta, missä kuvaaja sattuu istumaan. Kun lisäksi kännykkäkameran linssi on niin sanottu laajakulmalinssi, kohde jää tällöin kovin kaukaiseksi ja etäiseksi. Zoomaaminen pelastaa jotakin, mutta saattaa huonontaa kuvan laatua.
Kun kuvaat vähänkin tärkeämmissä tilanteissa, esimerkiksi firman someen, mene rohkeasti lähemmäs.

valkokangas_ali
Lainakuva 2: Tässä kuvassa yhdistyvät kohdat 1 ja 2. Valkokankaan kirkas valo hämää kameran valotusmittaria, jolloin kaikki muu alivalottuu eli jää pimeäksi. Tämä on hyvin tyypillinen ongelma, jota näkee paljon erilaisissa kokous- ja seminaarikuvissa. Jos halutaan kuvata ennen kaikkea puhujaa, kannattaa tällaisessa tilanteessa käyttää salamaa ja mennä lähemmäksi. Jos et saa puhujasta kunnollista kuvaa puhetilanteessa, pyydä hänet kuvaan tilaisuuden jälkeen, ja onnistut paremmin.
valo_sivusta
Tämä kuva on kuvattu samassa tilassa edellisen kuvan kanssa. Kirkas valkokangas ei pääse hämäämään kameran valotusmittaria, koska se jää kuvattavan sivuun (kuvassa vsemmalla). Siirryin istuinpaikaltani lähemmäs kuvattavaa henkilöä, jolloin sain muutettua myös valkokankaalta tulevaa valon suuntaa: valo ei osu kameraan vaan kuvattavaan henkilöön.

3. Kuvaa kasvoja, älä selkiä

Ihmisen kasvot herättävät aina huomiomme, joten pyri kuvaamaan henkilöitä kasvojen, ei selän puolelta.

Kuva kertoo, että tila on täynnä ihmisiä, ja täyttää hyvin sen tehtävän. Koska useimmat ihmiset ovat kuvassa selin tai näkyvät sivusta päin, henkilöt jäävät katsojalle aika etäisiksi ja kuvan tunnelma on vaisu. Tämä on kuitenkin aika tyypillinen kuva seminaaritilanteesta.
Lainakuva 3: Kuva kertoo, että tila on täynnä ihmisiä, ja täyttää hyvin sen tehtävän. Koska useimmat ihmiset ovat kuvassa selin tai näkyvät sivusta päin, henkilöt jäävät katsojalle aika etäisiksi ja kuvan tunnelma on vaisu. Tämä on kuitenkin aika tyypillinen kuva seminaaritilanteesta tai kokouksesta.
Tämä kuva on kuvattu täsmälleen samasta tilaisuudesta kuin edellinen kuva, mutta kuvan tunnelma on täysin toinen: iloinen ja innostunut. Tähän joukkoon katsoja haluaisi ehkä jopa liittyä mukaan. Tällaisen fiiliksen talletus onnistuu kahdella tavalla: a) odota kameran kanssa esiintymislavan luona, että esintyjä saa porukan reagoimaan tai b) ota itse porukan huomio minuutiksi ja talleta reaktiot. Huomaathan, että kuvan valo on myös raikkaampi kuin edellisessä kuvassa: tässä kuvassa oikealla olevien ikkunoiden valo ei pääse hämäämään kameran valotusmittaria, kuten edellisessä kuvassa, vaan valo osuu ainoastaan kuvattavaan kohteeseen eli ihmisiin.
Tämä kuva on kuvattu täsmälleen samasta tilaisuudesta kuin edellinen kuva, mutta kuvan tunnelma on täysin toinen: iloinen ja innostunut. Tähän joukkoon katsoja haluaisi ehkä jopa liittyä mukaan. Tällaisen fiiliksen talletus onnistuu kahdella tavalla: a) odota kameran kanssa esiintymislavan luona, että esiintyjä saa porukan reagoimaan tai b) ota itse porukan huomio minuutiksi ja talleta reaktiot. Huomaathan, että kuvan valo on myös raikkaampi kuin edellisessä kuvassa: tässä kuvassa oikealla olevien ikkunoiden valo ei pääse hämäämään kameran valotusmittaria, kuten edellisessä kuvassa, vaan valo osuu ainoastaan kuvattavaan kohteeseen eli ihmisiin.

4. Viimeistele lopputulos editoimalla

Mikäli kuvausolosuhteet eivät ole parhaat mahdolliset, käytä hetki aikaa lopputuloksen viilaamiseen editoinnilla. Rajaa kuvasta pois turhat asiat, jotka vievät huomiota. Käytä filttereitä, joilla parannetaan kuvan sävyjä. Jos kuvauspaikan valo tekee ihmisistä punakoita, kokeile muuttaa kuva mustavalkoiseksi.

Kuvaa aina useampi otos ja valitse paras someen. Samalla, kun teet tarvittavat editoinnit, voit heittää turhat ruudut roskiin, jolloin ne eivät jää täyttämään puhelimen muistia.

Tarkista myös oikeat kuvakoot ennen kuvien jakamista somessa, jotta ne näkyvät oikein. Googlettamalla esimerkiksi ”kuvakoot Facebook” löydät hyvät neuvot tähän.

IMG-20190324-WA0022
Koska sen tilan valo, jossa tämä ruokakuva kuvattiin, oli sävyltään erittäin lämmin, valkoinen lautanen näyttää kuvassa keltaiselta eikä ruokakaan näytä tietenkään oikealta. Keltainen tekee tunkkaisen säväyksen kuvaan.
20190324_213033
Kirkastin kuvan kännykästä löytyvän filtterin avulla. Etenkin, kun kuvaat yrityksen tuotteita someen, tarkista ihmeessä kuvien sävy ennen niiden jakamista.
Kohtalaisen hyvä kuva bisneskumppaneista, mutta...
Kohtalaisen hyvä kuva bisneskumppaneista, mutta…
... kuvan rajaaminen parantaa lopputulosta. Kasvoissa oleva lievä kiilto saatiin pois muuttamalla kuva mustavalkoiseksi.
… kuvan rajaaminen parantaa lopputulosta. Kasvoissa olevan lievän kiillon sain pois muuttamalla kuvan mustavalkoiseksi.

5. Selfie ei sovi bisneskuvaksi

Selfiet ovat kivoja somepäivityksissä, ja ne herättävät huomiota ja saavat näkyvyyttä esimerkiksi Facebookissa. Selfie ei kuitenkaan sovellu profiilikuvaksi: selfie on sinusta peilikuva ja kameran laajakulmalinssi läheltä kuvattuna vääristää kasvonpiirteesi.

Se kuva, jota käytät somen profiileissa, käyntikortissa ja yrityksen nettisivuilla, edustaa sinua ja koko yritystäsi. Siksi tämän bisneskuvan tekeminen kannattaa antaa ammattilaiselle. Lisäksi kannattaa käyttää samaa, edustavaa bisneskuvaa kaikissa yhteyksissä – silloin kuva vahvistaa yrityksesi brändiä joka kerta, kun joku sen näkee.

selfie
Lainakuva 4: Tämä selfie on valoiltaan ja ilmeeltään ihastuttava kuva ja sopii hyvin somen uutisvirtaan. Kun selfie kuvataan käden mitan päästä kännykällä, jonka kamerassa on laajakulmalinssi, henkilön kasvojen piirteet vääristyvät. Takakameralla kuvattaessa kuva on peilikuva henkilöstä, ei siis todenmukainen.
profiilikuva
Ammattimaisesti tehty cv-kuva vahvistaa yrittäjän imagoa hänen omalla alallaan ammattilaisena ja lisää hänen uskottavuuttaan asiakkaiden silmissä. Taitava kuvausmeikki auttaa hyvän lopputuloksen aikaansaamisessa. Valokuvaaja Noora Slotte, Studio P.S.V., kuvausmeikki Auli Lukkarila Lucca Consult.

CV-kuvassa kätilö, rentoutusohjaaja, sairaanhoitaja Tuisku Koskela, Sylin Hyvä.

Kun oma aika tai taidot eivät riitä – varaa aika kuvaukseen

Studio P.S.V. ammattivalokuvaajat Reijo Koirikivi ja Noora Slotte auttavat tarpeen tullen kaikissa yrityksesi kuvatarpeissa. Etenkin henkilöitä kuvattaessa kyse on paljon muustakin kuin valokuvaustekniikasta – kyse on hyvin paljon psykologiasta ja luottamuksesta kuvaajan ja kuvattavan välillä

Pyydä tarjous!

Tästä linkistä näet Studio P.S.V: kuvauspalvelut yrityksille.

Blogin kirjoitti Studio P.S.V:n markkinoinnista vastaava tj. Raija Tuominen.

Kaikki blogin kuvat viimeistä lukuunottamatta on kuvattu matkapuhelimilla. Kiitos kaikille teille, joiden kuvia sain käyttää blogissani esimerkkikuvina!

Studio P.S.V.  |  Kajaaninkatu 11 OULU  |  (08) 379 289  |  palvelu@studiopsv.fi  |  @studiopsv